Tänä pääsiäisenä on otettu rennosti ja vetelehditty pääasiassa kotinurkissa. Pääsiäiseen on kuulunut oleilun lisäksi hyvää ruokaa. Pitkänä perjantaina syötiin brunssia, jonka ajankohta oli kyllä jo lähellä illallista... Menu koostui Kotilieden pääsiäisnumeron brunssimenusta ja työväenopiston "Amerikkalainen brunssi" -kurssin menun sekoituksesta.

Menu:
Passionbellinit
Suklaamunat espressokupissa (Stockmann)
Kahvi
Mansikka-mustikka-banaani-vaniljasmoothie
Kotitekoinen sitruunalimonadi (Amerikkalainen brunssi)
Parsafritatta (Kotiliesi 6/2010)
Savulohimunat (Kotiliesi 6/2010)
Caesar-salaatti (Amerikkalainen brunssi)
Minttu-lammaspaisti (Stockmann)
Minttukastike (Kotiliesi 6/2010)
Sweet potato hash (Amerikkalainen brunssi)
Reze -maalaisleipä (Stockmann)
Turunmaa -kermajuusto
Kevyt Salaneuvos gouda -juusto
viinirypäleet ja appelsiinilohkot
Tropiikin valkosuklaamousse kindereissä (Kotiliesi 6/2010)

Maailman paras caesar-kastike (Amerikkalainen brunssi):
2 keltuaista
2 rkl sitruunamehua
2 rkl vettä
1 valkosipulinkynsi
1-2 anjovisfilettä
n. 1,5 dl rypsiöljyä
1tl dijon-sinappia
mustapippuria

Mittaa keltuaiset, sitruunamehu ja vesi  kattilaan. Kuumenna koko ajan sekoittaen, kunnes kastike sakenee. Siirrä seos kapeaan astiaan ja jäähdytä. Purista keltuaisseoksen joukkoon valkosipulinkynsi ja lisää anjovikset. Soseuta seosta savuvasekoittimella ja lisää sauvasekoittimen käydessä öljy ohuena norona. Viimeistele kastike sinapilla ja pippurilla.
P.S. Valkosipulin ei pitäisi haiskahtaa niin paljon ruokailun jälkeen, jos kynnestä poistaa puumaisen ytimen ennen lisäämistä... tiedä sitten onko totta vai tarua.

Ja tällä brunssilla jaksoikin sitten koko päivän.

Lauantaina oli leipomispäivä. Tai totuuden nimissä on myönnettävä, että tämän kakun leipominen oli aloitettava jo perjantai-iltana, jotta se saatiin kyläreissulle mukaan lauantai-iltapäivänä.

"Lupaus keväästä" Kotilieden 6/2010 kinuskikissan kakkukoulun keväinen pajukakku. Kakku muodostuu brownies-pohjasta, valkoisesta vanilja-riisi -välikerroksesta (vähän kuin riisifruttia) ja päällimmäinen kerros on appelsiini- ja sitruumehua. Koristeet tummaasuklaata, valkosuklaata ja tropiikin valkosuklaamoussen jämiä. Kaikki ohjeen määrät puolitettu (brownies-pohjaa olisi voinut tehdä täyden satsin ja syödä taikinana puolet, niin hyvää se oli).

Tein kakun ihan vaan, koska koristeet olivat niin hienot ja halusin koittaa miten ne onnistuvat tumpelolta kotikokilta, joka ei ole niin kovin usein kakkuja koristellut. Ja hyvin onnistuivat. Pajukranssin oksat tosin vähän hajoilivat, kun irrottelin suklaata halkileikattujen talouspaperirullien päälle levitetystä leivinpaperista. Kranssi on siis vähän esikuvaansa risukasamaisempi. Ruusujen teko vaikutti kaikkein haastavimmalta. Mitään kukkanaulaa, jonka päällä ruusut on tarkoitus tehdä, ei meidän taloudesta löytynyt, mutta sen sijaan pyöreä paistomittari, joka ajoi mitä ilmeisesti saman asian. Oikeansuuntainen tylla oli jostain päätynyt laatikkoon ja nyt oli hyvä tilaisuus testata sitä. Perjantain brunssilta jäi hiukan yli valkosuklaamoussea ja päätin koittaa, miten ruusut muotoutuvat siitä. Ja ihan hyvin ne näin ensikertalaisen käsissäkin tuntuivat muotoutuvan. Esikuvasta ja kakusta ylipäätään saa lisätietoja täältä: http://www.kinuskikissa.fi/?p=6500

Kakku oli hyvä, joskin ulkonäkö mielestäni vielä makuakin parempi. Ohjeessa käsettiin kostuttamaan brownies-pohja ennen täytteiden lisäämistä. Se oli mielestäni täysin turhaa ja hieman pilasikin kakkua. Ensinnäkään kostutusliemi ei tahtonut imeytyä pohjaan vaan jäi lillimään pinnalle ja toiseksi se teki pohjasta limaisen ja liivatteella hyydytetyt yläkerrokset eivät tahtoneet leikatessa pysyä pohjan päällä vaan lähtivät liukamaan. Lisäksi vanilja-riisiin olisi vähempikin sokerimäärä riittänyt, koska käytetty vaniljakastike on jo itsessään tosi makeaa.

Sunnuntaina aamiaisteltiin perjantaita kevyemmin, mutta vähintään yhtä herkullisesti. Vuorossa oli niin ikään brunssikurssilla harjoituksessa olleet eggs benedictit, eli uppomunat hollandaiskastikkeella kuorruttetuna paahtoleivän ja kinkun kera sekä mansikka-mustikka-banaani-vaniljasmoothiet ja tietenkin kahvi.

Tällainen aamiainen on ihan parasta bileillan jälkeisenä aamuna,  mutta maistui se rauhallista koti-iltaakin seuranneena aamuna. Niin ja minä en tosiaan ole hyvissä väleissä silitysraudan kanssa, joten meillä pöytäliinat on aika usein vähän enempi tai vähempi kurttuisia.

Loppupääsiäinen sujunee jo vähän vähempi kulinaarisissa tunnelmissa. Pitäähän sitä koittaa saada pehmeä lasku pian koittavaan arkeen.

Silmänruokana voi kuitenkin nauttia kotia koristavista pääsiäiskukista ihan arkeen saakka.