Kaiken tohinan keskellä joulu pääsi taas tänä vuonna yllättämään. Ja tällä kertaa tohina johti siihen, että omatekoiset lahjat jäivät ihan minimiin. Ainoastaan kummilapset saivat niitä tänä vuonna. Mutta ehkä on ihan hyvä näin, koska kun muutama vuosi on vierähtänyt, kummilapset eivät ehkä ilahdu ikihyvikseen kummitädin pehmeistä paketeista.

"Pikkuveli" 1-vuotiaan koko
Ohje: Villapeikko
Langat: Vihreä Drops Karisma 100% villa, Ruskea Drops Merino 100% merinoa, Oranssi en muista mitä merinoa kumminkin ja saman paksuista kuin edelliset...
Puikot: Ohjeen mukaiset
Huom: Minulla oli visio väreistä ja koska en löytänyt niitä lankakaupasta oikeita värejä saman laadun ja merkin alta tein tällaisen hätävarasekoitusratkaisun, toimi ainakin neuloessa. Jätin ohjeen kirjoneuleosuuden pois, koska tein pienimmän koon ja se olisi mielestäni ollut vähän liikaa.

Neuleen kanssa tuli mahdoton kiire. Aloitin sitä kyllä hyvissä ajoin, mutta jostain syystä neulominen jäi ja pakersin takkia vielä ihan viime minuuteilla. Napit ompelin lahjanluovutusmatkalla bussissa. Lopputulos on mielestäni aivan ihana. Mutta neulominen ei jostain syystä ollut lainkaan nautinto. Jotenkin ohjeen seuraaminen oli kamalan hankalaa ja kaikki pienet nyanssit ohjeessa vaativat ehkä vähän liikaa, kun olen tottunut noudattamaan ohjeita sinnepäin. Sinänsä jännä, että koin ohjeen hieman epämiellyttäväksi, koska ohjeessa ei sinänsä ollut minulle mitään uutta. Lisäksi harmittelin, että myös tässä mallissa nappilista, se puoli johon napit ommellaan, muodostui liiankin napakaksi. Jos olisin ehtinyt, olisin purkanut sen ja poiminut kenties silmukan jokaiselta kerrokselta 2 silmukkaa 3 kohden sijaan. Sen sijaan napinläpilistasta tuli juuri sopiva. Myös kaulau-aukko näytti minusta valmiissa työssä jotenkin liian ahtaalta. Voi johtua siitä, etten itse tykkää yhtään vaatteissa, joissa on tiukka ja korkea kaulus.

Pikkuveli (ilman nappeja, jotka siis ommeltiin bussimatkalla)

Lisäksi kummipoika sai "lentäjän lakin", jonka toteutin samalla ohjeella kuin kummitytön vastaavan, mutta beigen ja ruskean väreissä ja kiiltävillä "lentäjän lakkiin sopivilla napeilla", kelta-vihreät villasukat ja Metsolan vihreät retroverkkarit. En saanut näistä otettua lainkaan kuvia, vaikka toisin kuin villatakki, ne ovat olleet valmiina jo lokakuussa. Nämä pehmeät jutut pakkasin myyräkuosiseen pahvisalkkuun.

Kummityttö sai jälleen vaaleanpunaista... Jotenkin on niin ihana tehdä sellaisia söpöjä juttuja nyt, kun on joku jolle niitä voi ja kuuluu tehdä. Täytyy vaan toivoa, että vanhempia nämä "tyttösöpöt" jutut eivät haittaa.

Sammakko
Ohje: Drops Design
Lanka: Drops Alpaca vaaleanpunainen ja vihreä
Napit: nallenapit Porvoosta
Puikot: Ohjeen mukaiset
Huom: Kiva ja helppo neuloa

Tätä neuletta oli kiva ja helppo neuloa telkkaria katsoessa. Aikaahan se vei, kun lanka oli ohutta ja puikot samoin. Toisin kuin "pikkuveljessä" tässä kaula-aukko jäi turhankin isoksi ja mietin, että noinkohan se pysyy vauvan päällä lainkaan. Mietin myös alpacca langan soveltuvuutta vauvan neuleeseen. Sitä ei taida voida pestä koneessa? ja se kutittaa ainakin minua. Lapsena en missään tapauksessa olisi suostunut pitämään tämän tuntuisia vaatteita pistelyn ja kutituksen vuoksi. Mutta ehkä puolivuotias vauva ei vielä tunne asioita tällä tavalla?

Villatakin lisäksi kummityttö sai retromekon. Tekijän kortti pilkistää kaula-aukosta, muttan en nyt millään muista yrityksen nimeä. Näitä olen kuitenkin kuolannut Kiseleffin talossa jo vuosia. Nyt sain sen sitten ostaa. Tosin Kiseleffin talon sijaan tein ostoksia Naisten joulumessuilla Wanhassa satamassa.

Myös saamani joululahjat olivat ihania, niistä ehkä myöhemmin lisää, kunhan kuvaaja kerkiää. Joulun vietto jatkuu nyt ruokaisissa merkeissä ja lepäillen.