Osallistuin eräiden polttareiden ykkösohjelmanumerona suklaatastinkiin Chjokossa viime viikonloppuna.

Tasting suklaat vasemmalta miedoimmasta vahvimpaan ja pralinicocktail.

Tastinkiin sai viedä mukanaan omat juomat, jos halusi. Valitsin meidän tastinkiin Kampin Alkon myyjän avustuksella Nortonin Malbecin (2007), jonka sanotaan olevan hyvää tai ainakin maistamisen arvoista maitosuklaan kanssa ja Alkon valikoimasta poistuvan Graham's crusted Portin tummempien suklaiden seuralaiseksi. Alkuperäiseen tastingohjelmaan ei maitosuklaata kuulunut, mutta viinivalinnan selvittyä sitäkin lisättiin maisteluun.

Tasting aloitettiin ihanalla pienellä tervetuliaisleivoksella ja tämän jälkeen suu huuhdottiin Veen Velvetillä ja aloitettiin varsinainen maistelu maitosuklaasta. Ensimmäinen makupala taisi olla Chjokon omaa riisimuroilla (tai vastaavalla) ryyditettyä pehmeän makuista maistosuklaata. Malbec maistui kohtalaiselta tämän kanssa, ehkä jonkin verran rakuunaiselta tai yrttiseltä, mutta paras maku seurasi viinin jälkeen, kun suklaanmaku avautui. Tämän jälkeen maistettiin vielä yhtä maitosuklaata, joka oli lähes Milkamainen, ei siis omaan makuuni laisinkaan. Tämän suklaan kohdalla viini toimi kuten edellisenkin. Itse viini ei siis maistunut mitenkään erityisen hyvälle, mutta jälkimaku sitäkin paremmalle.

Maistosuklaiden jälkeen siirryttiin stydimpiin tummiin ja aloitettiin Amedein 63 %:lla ja siirryttiin jokaisen palan myötä isompiin prosentteihin. Uusi kokemus ja tieto oli, ettei suklaan isompi pitoisuus välttämättä lisää karvautta, kuten olen aikaisemmin kuvitellut. Itseasiassa ensimmäinen tummista suklaista oli ehkäpä koko tastingin karvain pala. Tässä vaiheessa Malbec ei toiminut enää lainkaan, mutta portviini alkoi olla palapalalta parempi seuralainen.

Oma suosikkini tummista suklaista oli Amedein 66 %:nen hedelmäinen suklaa. Amedei nro. 9 sen sijaan toi mieleen mullan, vaikkakin portviinin jälkeen maku suussa oli ihana.

Kaikkein parasta tastingissa oli kuitenkin pralinicocktail.

Cocktailiin kuului ehkäpä maailman paras suklaakokemus, jossa oli ainakin mansikkaa ja valkosuklaata, keskimmäisenä lasissa on pähkinän ja suolan makuinen pralini ja alimpana chilinen tummasuklaa.

Maistelun ohessa Mika Gröhndal kertoili suklaan tuotannosta ja makuun ja laatuun vaikuttavista valmistusvaiheista ja niiden merkityksestä. Ja kyllä se vaan taitaa olla niin, että tässäkin laatu merkitsee isompaa työtä ja siksi myös isompaa hintaa. Vaikkakin oma ehdoton suosikkini on edelleen Fazerin sininen, jonka käsitin olevan vähintäänkin kyseenalaista laadun suhteen.

Tasting maksoi 45€/hlö ja oli kyllä sen arvoinen!