Syksy on mennyt nopeasti. Olen ehtinyt värjäilyjen lisäksi tehdä vain muutaman isomman työn. Niitä en viitsi kuitenkaan täällä esitellä, koska ovat aivan suoraan käsityölehtien mallien mukaan tikuteltuja ja niistähän voi sitten katsoa paremmilla kuvilla.

Jotain pientä olen saanut kuitenkin aikaiseksi osittain omin voimin ja osittain ohjeita soveltelemalla. Noin kuukausi taaksepäin olimme Katrin ja työkaverini kanssa Lasinloitstut -nimisen yrityksen järjestämällä lasikorukurssilla, jossa koruja tehtailtiin sulattamalla eritavoin leikattuja laseja. Ja tosiaan niitä voisi melkein tehtailla, koska yhden illan aikana valmistui useita teoksia.

Tyytyväinen olen kolmeen ylimpään sekä suorakaiteen muotoiseen koruun. Muut ovat enempi tai vähempi kamalia joko värejensä tai epäonnistuneen muotonsa puolesta.

Lähikuva kahdesta onnistuneesta yksilöstä.
Korujen materiaalina on käytetty Bullseye-lasia ja kimalteleva osa on jotakin NASAn kehittelemää avaruustekniikkaa. Kiinnitysnauhoina puuvillanyöriä ja organzanauhaa.

Osa koruista on hienompia ja osa vähemmän hienoja. Hienoimmat ovat jo menneet lahjoiksi tai omaan käyttöön. Noita vähemmän hienoja tuskin tulee koskaan käytettyä saati annettua eteenpäin. Hieman harmillisesti osa koruista tuhoutui ihan siksi, että en tajunnut lasilevyjen väliin laitettavan liiman tahraavan valmista työtä, mikäli sitä tulee hiukkaakaan muualle kuin liimattavaan pintaan. No nyt tiedän.

Kesällä ihastuin siskoni miehen englannista tuomiin neulottuihin vaaleanpunaisiin balleriina tossuihin. Ja pohdin kuinka ne on mahdettu tehdä. Kauaa ei tarvinnut pohtia, kun bongasin Ilun tekemän ohjeen hänen blogistaan. Jossain vaiheessa syksyä sain tulostettua ohjeen ja kokeiltua sen soveltamista. En halunnut huovuttaa tossuja vaan tein ne paksusta glitter-langasta. Ohjetta pitikin aika tavalla rukata, että sain sen sopimaan monta kertaa Tovea paksummalle langalle ja pieneen jalkaan.

Paksut diskoballerinat. Langan nimeä en muista, mutta Menitasta ostin. Napit ovat Marimekon ystävämyynnistä hankitusta nappipussista.
Ohje mukailtu
En Pointe -tossujen ohjeesta.
Tossut menivät lahjaksi hyvälle ystävälle. Toivottavasti pitävät menojalat lämpimänä.

Isää ja äitiä olen tänä syksynä muistanut kasvivärjätyistä langoista neulotuilla sukilla. Ensimmäisissä käytin ohjeena Nancy Bushin "Knitting on the Road" -kirjan "Road to Oslo" sen verran kuin jaksoin. Sukkia on ylipäätään hankala neuloa ohjeista, kun kuitenkin osaa jonkinlaiset neuloa ilman ohjeitakin. Toisissa sukissa en enää jaksanut noudattaa mitään ohjeita, mutta tein ne kutakuinkin samalla periaatteella kuin ensimmäiset.

  

Kasvivärjätystä Virtain Villan kaksisäikeisestä langasta tehdyt sukat
Ohje: Nansy Bush "Knitting on the Road" -kirjasta "Road to Oslo"
Huom: Sukat olivat isälleni isänpäivälahjaksi, joten siksi kovin isot jalkoihini, joissa ne on kuvattu.

Lanka samoin kuin yllä. Sekä sukan ohje että kirjoneule on omasta päästä muisteltuja.
Sukat tulivat äidille 55-vuotislahjaksi, mutta ovat jumiutuneet neulekoppaani.

Suurin piirtein vuosi sitten neuloin ahkerasti Jussi-neuleita. Suloisin niistä oli Jussin ystävän vauvalle tehty jussi-paita. Nyt olen neulonut jatkoa tuolle paidalle, nimittäin Jussi-housut.

Ohje: 1-vuotiaan housujen ohje oli jostain Suuresta Käsityölehden numerosta, alun perin sinisenä lumiukkoaiheisena. Muuntelin sen sopimaan Flavian Baby Merino -langalle ja Jussi-teemaan.
Huom: Housut oli tarkoitus tulla samaiselle taaperolle kuin paita aikanaan, mutta olen alkanut epäillä, että koska toimitus on ollut minun puoleltani kovin hidas, ei taapero ehkä mahdu enää housuihin.

Jussi-teema ei onnistunut yhtä hyvin kuin paidassa aikanaan. Johtuen siitä, etten jaksanut etsiä paidassa ollutta ohjetta, vaan muistelin päissäni, miten malli meni. Ei osunut muistelot aivan nappiin.

Loppuvuoden työt ovatkin sitten todennäköisesti vain näitä:

Somistin lahjapaketin heijastinnauhasta tehdyllä kukkasella. Näitähän tehtailin viime vuonna oikein urakalla. Ja erinäisillä messuilla olen havainnut, että moni tehtailee näitä tänä vuonna. Kerrankin voin tyytyväisenä todeta kuuluneeni etujoukkoihin.

Mutta loppuvuoden töistä todennäköisesti lisää sitten joulupukin vierailun jälkeen.