Viime aikoina olen päivitellyt lähes pelkkiä ruokajuttuja ja niin saattaa olla jatkossakin, vaikka siis edelleen neulon. Jotenkin neulomukset eivät vain ole tuntuneet kuvaamisen arvoisilta, perusvillapaitoja ja -villatakkeja, sukkia ja sen sellaista... Myös blogipaikan vaihtoa kai pitäisi miettiä, kun vuodatus on alkanut tyrkkiä tuohon ruudulle epämiellyttäviä mainoksia, jotka pitää erikseen sulkea. Mutta pitääpi katsoa jaksaako ryhtyä sellaiseen operaatioon, kun haluaisin mieluusti, että kaikki tämä vanha roina siirtyisi mukana.

Ruokakurssien lisäksi olen kuitenkin taas pitkästä aikaa laajentanut käsityöjuttujani sinne työväenopiston "taidepuolellekin", eli nyt tässä tapauksessa savitöihin tai hienommin keramiikkaan. Syksyn ensimmäinen kurssi oli rakusavi, joka kesti kahden lauantain verran. Ensin muovailtiin esineet ja sitten ne rakupoltettiin. Kurssi oli kiva, opettaja Marjut Alitalo oli mukava ja pitkästä aikaa oli erittäin mukavaa leikkiä savella. Ainut iso miinus työväenopiston rakusavikursseilla on töiden koko ja määrärajoite. Omalla kurssillani sai tehdä 3 noin maitopurkin kokoista työtä, kun itse olin visioinut tekeväni laakean kulhon. No piti sitten vähän muuttaa suunnitelmia ja tehdä vain pieni kulho.

Hedelmävati. Päältä lasitettu valkoisella lasitteella, joka on säröillyt, kuten rakutekniikkaan kuuluukin. Säröt mustuvat polttotekniikassa muodostuvasta savusta ja noesta. Olen myös jättänyt lasitteen pintaan osan noesta. Se lähtee pesemällä hankaamalla pois, mutta ei tartu kovin helposti esineen pinnasta.

Kulhon pohjaan on sivelty jonkinlaista savilietettä, joka on kiillotettu kuivumisen jälkeen säämiskällä. Poltossa liete on pysynyt kiiltävänä, mutta mustunut noesta ja savusta. Siitä ei tartu mustaa, eikä musta lähde pesemällä pois. Tämä lietesysteemi oli oma suosikkini.

Kulhon lisäksi kurssilla syntyi nappeja. Mustat isot olen suunnitellut ompelevani tylsään mustaan talvitakkiin. Vihertävä on aika blingbling omaan makuuni. Väri on syntynyt, kun kuparilasite on pelkistynyt rakupolton jälkeisessä pönttöön laitossa. Valkoraitaiset on savilietteellä käsiteltyhä, mutta ne eivät ole saaneet itseensä savua ja nokea joka kohtaan ja siitä johtuu valkoinen väri. Savi nimittäin oli raakapolton jälkeen melkolailla valkoista.