Tänä syksynä olen tutustunut suklaaseen oikein urakalla. Ensin oli chjokon suklaa tasting sitten Viini-lehden suklaa+viini -tasting ja muutama viikko sitten suklaakonvehtikurssi,  jossa opeteltiin valmistamaan konvehteja ihan itse. Kurssilla tehdyistä konvehdeista tuli niin hienoja, että pakkohan se oli laajentaa omankin keittiön välineistöä muutamilla konvehtien tekovälineillä. Oma välineistöni koostuu parista silikonisesta muotista ja yhdestä (jo hieman kärsineestä) kovasta muovisesta muotista ja digitaalisesta lämpömittarista. 

Valmistin rasiassa pilkottavat konvehdit maitosuklaasta ja tummasta suklaasta. Opettaja suklaakurssillamme sanoi aika lohdullisesti, että konvehdit voi valmistaa juuri siitä suklaasta, josta itse pitää. Omani tein Valrhonan suklaista, mutta voisi niitä tehdä vaikka fazerin sinisestä. 

Ennen muottiin valuttamista suklaa on temperoitu, siihen tarvitsin sitä lämpömittaria. Homma on juuri sopivaa insinöörille, tulee aikalailla fyssan labrat mieleen. Oikeaoppisesti temperointiin tarvittaisi kai jonkinlainen marmorilevy, mutta jos temperoi vain pienen määrän suklaata kerralla (esim. noin 250 g) ei marmoria tarvita, vaan homma hoituu teräskulhon ja erilaisten vesihauteiden avulla ja näillä pakkasilla esim. jäähdyttämällä seosta parvekkeella koko ajan sekoittaen.

Muottiin valuttamisen jälkeen odotellaan pari minuuttia ja käännetään muotit ympäri. Tässä käytettäisi oikeaoppisesti valutusritilää, mutta minä viritin muutaman pitkän neulepuikon kulhon päälle ja valutin suklaat siinä. Muoteista pois valuneen suklaan voi käyttää uudestaan, joten sitä ei kannata heittää pois vaan juurikin valuttaa uutta käyttöä varten johonkin astiaan tai muualle, mistä se on helppo ottaa uusiokäyttöön.

Kun suklaa on valunut pois, muotteihin muodostuu muotin reunoihin jääneestä suklaasta kuppi. Kun nämä kupit ovat jähmettyneet, voidaan niihin pursottaa haluttu täyte. Täytteenä voi käyttää niin ikään melkein mitä vaan, mistä itse tykkää. Omissa konvehdeissani käytin täytteenä seuraavia seoksia:

Mustikkainen:

Valkosuklaata
Paseerattuja mustikoita
sokerisiirappia
suolatonta voita

-> seoksesta tuli melko juokseva ja sitä oli hivenen hankala käsitellä

 

Vadelmainen:

Tummaa suklaata
Paseerattua vadelmaa
Suolatonta voita
(muutama pala valkosuklaata, koska massa oli niin tujun makuista)

-> seoksesta tuli melkoisen jämäkkää

 

Pähkinäinen:

Aleksin Viva Ciabatta -blogista otetulla ohjeella tehtyä pähkinäherkkua pistaaseista
maitosuklaata
suolatonta voita

+ jokaisen konvehdin sisälle yksi kokonainen pistaasi

-> seos piti lusikoida konvehtien sisälle, koska pähkinäherkun rouhe ei tullut pursotin pussin läpi, maitosuklaata olisi voinut olla isommalla konsentraatiolla

 

Minttuinen:

Marianne Crush rouhetta
Maitosuklaata
suolatonta voita

 

-> seos piti lusikoida konvehtien sisälle, koska pähkinäherkun rouhe ei tullut pursotin pussin läpi


Täytteen laiton jälkeen temperoin suklaan uudestaan ja peitin täytteet valuttamalla suklaata muotteihin "pohjiksi". Jos olisi nopea tai käyttäisi jonkin tyyppistä vesihaudetta, voisi suklaan temperoinnin jättää tekemättä ja käyttää kertaalleen temperoitua suklaata. Mutta minä en ole nopea ja pienempi vaiva tuntuu olevan suklaan uudelleen temperointi kuin kerran temperoidun suklaan säilyttäminen tarvittavassa lämpötilassa. Konvehteja täyttäessä pitää olla tarkkana. Moniin omiini tuli vähän liikaa täytettä ja pohjan teko oli hankalaa. Erityisesti jämäköitä täytteitä tulee helposti liikaa.
 
Ennen kuin ryhdyin kotona konvehtipuuhiin, koitin tutustua internetistä hieman siihen, mitä välineitä ihan oikeasti tarvitsen. Melkein kaikkialla luki, ettei missään tapauksessa tulisi käyttää silikonisia muotteja, vaan ainoastaan kovia muovisia. Itse kuitenkin havaitsin, että ne silikonisiin tehdyt konvehdit onnistuvat paremmin tällaiselta kokemattomalta tekijältä. Ja jos ostaa kiiltäväpintaista silikonia olevat muotit, tulee konvehtiinkin ihan riittävän kiiltävä pinta. Itselleni konvehdin irrottaminen kovasta muovimuotista osoittautui liki mahdottomaksi tehtäväksi ja siinä muotteja hakatessa konvehdin pintaankin tuli säröjä ja no muotti on aika entinen... Kun taas silikonisista suklaa irtosi leikiten.
 
 
Tummissa ruusuissa oli minttuisa täyte, vaaleissa vadelmainen, kuutioissa pähkinäinen ja kannen alla piilossa olevissa pyöreissä (kovaan muottiin tehdyissä rumemmissa yksilöissä) mustikkaisa. Parasta oli vadelmatäyte maitosuklaakuoressa. Myös minttuinen täyte tummassa kuoressa toimi hyvin.
 
Nämä konvehdit olivat siis harjoituskappaleita joulua varten ja menivät itsenäisyyspäivän viemisinä anoppilaan (ja pakastepurkissa toiseen kyläpaikkaan). Periaatteessa kotitekoiset konvehdit säilyvät noin 2 viikkoa (jos niitä ei siis ehdi syödä) ja niitä tulisi säilyttää viileässä. Jääkaappi on vissiin liian kylmä paikka, mutta eipä sitä kotoa helposti muuta viileää paikkaa löydy, joten omiani olen säilyttänyt jääkaapissa eivätkä ne ole parissa päivässä menneet siellä piloille.
 

Rasia on tehty päällystämällä SNÖ:n pahvinen korurasia joulupapereilla ja liimaamalla vielä kanteen kultainen kangastähti. Rasia oli just passeli 12 konvehdille. Sisältä vuorasin sen leivinpaperilla.