Kesälomaan kuului tänä kesänä käsityörintamalla pääasiassa kasvivärjäystä. Toisella värjäyssessiolla mökillä käytin värjäykseen sipulinkuoria, Turun keskiaikamarkkinoilta Värikeskuksen kojusta hankkimiani kuivattuja hibiskuksen terälehtiä, mökkimme kivipuutarhasta leikkelemiäni tarhakäenkaaleja sekä raparperin lehtiä. Raparperin lehdet olivat hätävara, koska pilasin osan hibiskuksella värjäämistäni langoista soodakäsittelyllä.

Värikeskuksen kojussa ollut myyjätär kehotti lisäämään soodaa osaan hibiskuksella värjäämiäni lankoja ja minähän tein niin. Aluksi liemi ja langat muuttuivat kauniin harmahtavan sinisiksi, mutta tämän jälkeen tein virheen ja jätin keitoksen oman onnensa nojaan kuumalle keittolevylle ja seuraavan kerran kurkistaessani pataan, oli jäljellä likaisen valkoinen mytty. Jouduin myös toteamaan, että soodakäsittelyn jälkeen lankaan oli vaikea saada enää mitään väriä. Lopulta värjäsin epäonnistuneen vyyhden ja pari muuta vyyhteä raparperin lehdillä ja lisäsin jälleen soodat joukkoon. Tuloksena oli vihertävia lankoja, mutta nämä pelastusoperaatiossa olleet langat jäivät pois näistä kuvista, koska jäivät mökille kuivumaan.

Langat vasemmalta oikealle: Valkoinen sipulinkuorilla *2; valkoinen sipulinkuorilla ja hibiskuksen kukan jälkiliemellä *2; valkoinen hibiskuksen kukalla ja valkoinen tarhakäenkaalilla
Kommentit: Erityisesti tarhakäenkaali ja hibiskuksen kukka tuottivat ilahduttavia tuloksia.

Siskoni pyysi minulta jo alkukesästä kesähuivia ohuesta langasta, mutta ei villasta ja mielellään vaaleasta rusehtavaan tai punertavaan maleeratusta langasta. No tämä ei ihan onnistunut, mutta löysin mielestäni hommaan sopivan langan Wetterhoffilta piipahtaessani siellä mökiltä paluumatkallani. Ja tein salomoninsolmu huivin rohdin pellavasta... Ei välttämättä niin toimiva ratkaisu. Lanka on melkoisen karheaa, mutta myymälässä ollut koetilkku oli lupaavan pehmeä ja kyllähän lanka pesemällä pehmeneekin. Harmi vaan, että pesu lätisti salomonin solmut muistuttamaan lähinnä kalaverkkoa. Tässä kuitenkin kuva ihan jees kesähuivista ennen pesua.

Lanka: Wetterhoffin Akseli 8, rohdinpellava
Koukku: 3,5
Kommentit: Oli aika raskasta virkattavaa ja olkapää on vielä viikon päästäkin kipeänä.

Wetterhoffilta ostin salomonin solmuhuiviin käyttämäni langan lisäksi muitakin ihanuuksia. Ja olisin varmaan ostanut enemmänkin, mutta liike sulki ovensa, enkä kerinnyt katsella kyllikseni.

Wetterhoffin kesäisiä tuliaisia.
Langoista tullee erilaisia pitsihuiveja tai jotain muuta ja niitä on siis kaikkia enemmän kuin yksi vyyhti, jottei lopu kesken.

Alkulomasta matkustimme Skotlantiin, jossa vuokrasimme auton ja kiersimme lähes koko Skotlannin viikossa, kilometrejä kertyi noin 1200. Skotlannissa oli tosiaan paljon lampaita, eli mikään vitsi se ei ole. Niitä riitti ihan autoteille saakka, eivätkä varoituskyltit lampaista tai lehmistä olleet turhia.

Siihen nähden, miten paljon lampaita näimme, oli hämmästyttävää miten vähän lankapuoteja löysimme. Edinburghista ostin ja löysin kunnollisia lankoja ainoastaan suuresta tavaratalosta, jonka nimi oli ehkä Paul's, mutta ikäväkyllä en ole asiasta aivan varma. Sieltäkin mukaan tarttui lankoja, joita saa myös täältä Suomesta.

Toinen lankapuoti Shilasdair löytyi Isle of Skyelta lähes mahdottomien taipaleiden takaa. Siellä olikin aivan ihanat kasiväreillä värjättyjen lankojen valikoimat, mutta myös hinnat olivat melkoiset. Palvelu oli todella ystävällistä ja meille tarjottiin heti kahvit, kun saavuimme.

Kolmas ja suoranaisen pettymyksen tuottanut paikka oli Scottish Wool Centre, jota matkaoppaissa kehuttiin 4 tähden turistikohteeksi erityisesti käsitöistä pitäville. Niinpä niin. Oma näkemykseni on, että paikka tarjosi 95 %:sti sitä samaa turistikrääsää ja valmiita neuleita, kuten muutkin turistikaupat Skotlannissa. Olihan siellä yksi nurkkaus, jossa oli esillä rukki ja myytävänä muutama hassu lankakerä. En kuitenkaan sanoisi, että se on käsityöihmisen unelmakohde.

Jotain kuitenkin tarttui mukaan tältäkin reissulta, mutta lähinnä siksi, että eihän sitä nyt mitenkään voinut tyhjin käsin kotiin tulla. Ja varmaan lankapuoteja olisi ollut enemmänkin ja voinkin lähinnä syyttää itseäni, etten tutustunut aiheeseen kunnolla ennen matkaa.

Edessä oranssi käsin kehrätty ja kasvivärein värjätty Shilasdairin lanka, sitten kaksi vihreää Shilasdairin kasvivärjättyä vyyhteä, kirjava Noron Blossom lanka Edinburghin tavaratalosta, alla Scottish wool centrestä pettymyksen lievitykseksi ostettu kirjava lankavyyhti, joka tuo mieleen skottien kiltit ja sen päällä kaksi ihanaista Rowanin  kidsilk hazw kerää Edinburghista.
Kommentit: Shilasdairin langoista tullee talvitamineita, pipoja; Noroista tullee niin ikään pipoja, Rowanin kidsilkeistä tullee kevyt suorakaiteen mallinen huivi ja epämääräisestä kilttilangasta en vielä tiedä...

Vaikka Skotlanti oli lankojen suhteen pettymys, maisemat olivat aivan mahtavat ja varsinkin Isle of Skye teki suuren vaikutuksen kauneudellaan ja mukavilla ihmisillään.